Kun isännät saavat myös syöttölinjoja tukkoon, vaikeutuu Katajan pisteiden teko ratkaisevasti. Ahdistetut heitot eivät osu, palloja menetetään paineessa ja Maccabi juoksee ja heittää piste-eroa taululle.

Iso kolmikko Carson Desrosiers – Tommi Huolila – Atte Perttu antaa kaikkensa taistelussa oman korin alla ja onnistuu voiton kannalta yllättävänkin hienosti. Toinen ratkaiseva asia on pärjääminen levypallopelissä.

Nyt pelataan jo tasolla, jolla vastustaja hyödyntää kovalla prosentilla pienetkin virheet – pallon kanssa ja ilman.

Omaa koria suojellaan vimmaisesti ja kun Karhu ei saa joukkuehyökkäystään toimimaan riittävän tehokkaasti, kasvaa ero tasaisesti. 

Jesse Niemi ja Tommi Huolila tuovat kentälle tullessaan huomattavasti ryhtiä puolustukseen ja todellinen yllättäjä Johannes Lasaroff piristää silminnähden ensin hyökkäyspäätä, myöhemmin hän osoittaa olevansa saamansa vastuun arvoinen myös puolustustehtävissä.

Seagulls puolustaa ensi jaksolla hyvin, mutta siihen joukkueen ilonaiheet sitten jäävät. Kun Teemu Rannikko (10/3/9 s./2 riis.) saa ohjattua joensuulaisten hyökkäämisen oikeille urille, kääntyy vaakakuppi todella nopeasti.

Alkupuolella vieraat saavat hyvin piilotettua sarjan parhaan pelaajan (Rannikko) pelinteon puutteen, mutta mitä pidemmälle ottelu vanhenee sitä kärsimättömämmäksi hyökkääminen käy.

Kataja antaa Nokialle jopa avaimet voittoon tuhrimalla aikalisän jälkeisen sivurajan samasta paikasta yli. Nokia tulee vielä kerran, mutta pelin viimeinen hyökkäys päättyy riittävän ahdistettuun layupiin, joka kimpoaa levystä summerin soidessa Katajan haltuun.

Erinomaisessa vireessä kohti runkosarjan loppua etenevä Vilpas on Joensuu Areenalla parempi kuin aikoihin.

Kataja joutuu otteluun ilman harjoituksissa tällin saanutta Teemu Rannikkoa ja joukkueen hyökkääminen onkin alkuun hyvin tahmeaa.