| Ottelut |
|
Tarmon WWW-palvelu 23.4.2005 Niin lähellä ja silti niin kaukana Kataja kaatoi toisessa pronssiottelussa Tarmon 92-81 ja nappasi kahden ottelun yhteistuloksella pronssimitalin. Se oli niin lähellä ja kuitenkin 11 pisteen päässä! Tasan viikko sitten perjantaina 11 lisäpistettä olisi vienyt Tarmon koripallon Sparliigan loppuotteluihin ja torstaina 21.4. nuo 11 lisäpistettä olisivat tuoneet Tarmolle Porvoon urheiluhallissa seuran ensimmäiset mitalit (pronssia) koripallon pääsarjatasolla. Pisteen vierasvoitto (87-88) viime maanantaina Joensuussa vaihtui kuitenkin 11 pisteen kotitappioksi (81-92), ja pronssimitalit matkasivat Joensuuhun yhteistuloksella 169-179. Katajan aloitusviisikko katkaisi Tarmon selkärangan jo ensimmäisellä 10-minuuttisella, kun eroa syntyi jo tässä vaiheessa 15 pistettä (20-35). Jatkossa porvoolaisjoukkue heräsi, mutta liian myöhään. Kaksi minuuttia ennen loppusummeria eroa oli enää seitsemän pistettä (79-86) ja kahdella kolmosella Tarmo olisi ollut ikäänkuin tasoissa, mutta kotijoukkueen heittoprosenttikaan ei noussut tällä kerralla vaadittaviin lukuihin. Erikoisesti puolustuspää ja isopää pettivät. Kataja teki ensimmäisellä puoliajalla 55 pistettä, mutta toisella puoliajalla vain 37 lisää. Tarmon herääminen tapahtui kuitenkin liian myöhään ja aika loppui kesken. Roni Leimu, Mikael Holme, Ville Lind ja Petri Virtanen olivat hieman yllättäen Tarmon parhaat tällä kerralla. Ulkomaan avuilta jäi odottamaan paljon enemmän! Tarmon päävalmentaja Carl Woodard ei ollut tietenkään hallintäyteisen porvoolaisyleisön tapaan tyytyväinen Tarmon kauden päätökseen, mutta muistutti: - Kun olemme raelisteja, niin on syytä muistaa, että tämä joukkue menestyi kenties paremmin kuin monikaan uskalsi edes toivoa. Se, että porvoolaisjoukkue selviytyi ensi kertaa pudotuspeleihin ja oli vähällä mennä jopa loppuotteluihin, todistaa, että tällä budjetilla ja pelaajamäärällä näinkin hyvin menestyen ei ole mitään syytä hävetä pelikauden 2004-2005 kokonaissuoritusta. © Porvoon Tarmo << paluu |